Työkalukaapista Narniaan

Ehdoton suosikkioppiaineeni koulussa on kautta aikain ollut tekninen työ. Luulin että ainoa mahdollisuus opiskella ko. oppiaineen aineenopettajaksi, on Raumalla. Olin onnesta ymmyrkäisenä kun opintojen jo alettua tajusin, että Tampereen yliopistossa voi erikoistua myös teknisiin töihin 25 opintopisteen verran. Käytännössä tämä antaa kelpoisuuden opettaa puukässää alakoulussa. Ilmoittauduin oitis mukaan. Yliopiston teknisen työn tilat, tai kuten siellä ruukataan sanoa: paja, oli positiivinen yllätys. Tilat, työkoneet ja -kalut ovat uusia, vain vuoden vanhoja. Ainoa miinuspuoli koko asiassa on se etteivät opiskelijat saa käyttää tiloja ilman "aikuista". Niinpä niin. Meininki on hieman erilaista kuin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen soitinrakennuspuolella, villissä lännessä, jossa työt vasta alkoivat kun opettajat illalla lähtivät.  

No, maassa maan tavalla. Kurssin aluksi demosimme toisillemme kuinka eri työkalut ja tekniikat toimivat. Seuraavaksi aloimme tekemään omia projektejamme. Mainitsemani tilankäytön rajoituksen takia hylkäsin ajatuksen soitinrakennusharrastukseni päivittämisestä puoliammattilaisuudeksi. Sen sijaan ajattelin hypätä pois mukavuusalueeltani puuntyöstämisen saralta ja kokeilla hieman vieraampia metallitöitä. Löysin koululla olevasta käsityöalan kirjasta piirrustukset postilaatikkoon ja innostuin värkkäämään sellaisen.

Pitäähän postilootan olla pikkuisen isompi ja komiampi kuin naapureiden perus-Orthexit. Alunperin halusin tehdä hienon rosterisen postilaatikon, mutta koska ruostumaton teräs oli kuulemma turhan arvokas materiaali mahdutettavaksi oppilaitoksen budjettiin ja tilalle tarjottu pelti liian arkista minun makuuni, valitsin materiaaliksi alumiinin

Lähtötilanne ja kulmalistat jo taivutettuna

Kiinnitin osat toisiinsa veto-, elikkäs popniiteillä. Kulmalistojen alle ja osien väliin ruuttasin reilulla kädellä saniteettisilikonia sekä sitomaan osia toisiinsa, että estämään aikanaa kosteuden tihkumisen rakkaiden laskujeni ja oriveden sanomien päälle.

Valmis pömpeli kutsuvasti raollaan
















Postilaatikko on kasassa ja odottaa teräsvillakäsittelyä, jolla on tarkoitus tehdä siihen nätti mattapinta. Koska aikaa jää vielä hyvin ennen kurssin loppua, ajattelin kokeilla koulun laserleikkuria ja väkertää jostain materiaalista laatikkoon talon numeron, sekä nimen.

Työ valmistui yllättävän nopeasti, vain parissa illassa. Aikaa ei mennyt paljoa, popniittejä senkin edestä. Pahoitteluni lopulle vuosikurssille, teidän täytyy tyytyä liimaamiseen, naulaamiseen, ruuvaamiseen, hitsaamiseen, takomiseen, juottamiseen, valamiseen tai ilmastointiteippiin, popniitit loppuivat.