keskiviikko 8. tammikuuta 2014

"Nämä kalvot tulevat nettiin, mutta kannattaa tehdä muistiinpanoja."

Luento on alkamaisillaan, kuulijat hakevat paikkojaan, asettautuvat istumaan ja kaivavat esille muistiinpanovälineensä. Joillain laukusta ilmestyy tabletti, toisella läppäri ja osa kirjoittaa asiat ylös ruudulliseen luentolehtiöön. Minä olen viimeksimainitun menetelmän kannattaja ja tykkään rustata muistiinpanoni käsin, joten kaivanpa minäkin esille omat paperini. Muistiin merkitseminen on kurssista suoriutumisen kannalta tärkeää, koska myös luennot tullaan tenttimään.Viimein luennoitsija aloittaa viisauden jakamisen ja kuulijakunta kerää tärkeät tiedonhiput talteen myöhempää opiskelua varten.

Minä tuijotan luennoitsijaa. Siirrän katseeni valkokankaalla paistuvaan powerpoint-esitykseen. Sitten katson taas luennoitsijaa. Otan kynän käteeni, mutta en keksi mitä kirjoittaa muistiin, joten kirjoitan paperin yläreunaan vain kurssin nimen ja luennon otsikon, on nähkäätten tärkeää pitää eri kurssien muistiinpanot järjestyksessä. Tuijotan vuorotellen valkokangasta ja luennoitsijaa. Siristän silmiäni ja rypistän kulmiani, jotta näyttäisin keskittyneemmältä ja vakavammalta. En kuitenkaan vakuuta edes itseäni, enkä edelleenkään keksi mitä kirjoittaa muistiin. Huomaan sivusilmällä kuinka monet muut muistiinpanijat kääntävät jo esiin kuka toista, kuka kolmatta sivua lehtiöissään. Kynät sauhuavat. Kyllä minäkin ymmärrän mitä luennoitsija sanoo, mutta en kuule enkä ymmärrä mitään niin erikoista tai poikkeavaa, että se kannattaisi kirjoittaa muistiin. Vihdoin ryhdistäydyn: "Nyt herätys mies! Kirjoita jotain!". Alan kirjoittaa.  Noin, nyt minulla on paperilla suttuisella käsialallani kirjoitettu sanasta sanaan kankaalle heijastettu powerpoint -kalvo. Mitäs hyötyä tällaisesta nyt sitten on? Luovutan, istun hiljaa paikoillani ja kuuntelen. Vihdoin luennon loputtua, pakkaan huolellisesti tyhjän muistiinpanopaperini sille kuuluvaan kansioon ja poistun tyytyväisenä lounaalle.

Tunnustettakoon se ääneen: En osaa tehdä muistiinpanoja. En ole koskaan osannut, enkä tiedä opinkokaan. Oikeasti kyse ei liene välttämättä asioiden teknisestä ylöskirjaamisesta, vaan erilaisten kokonaisuuksien ja asiayhteyksien tietynlaisesta hahmottamisesta. Toivon kovasti että tämän ammattikasvattajakoulutkseni aikana opin itsestäni uusia puolia ja opin uusia ammattialanikäsitteitä, jonka jälkeen pystyn totuudenmukaisesti kertomaan minkälainen oppija oikein olen ja miten opin. Massaluennoilla muistiinpanoja tekemällä en ainakaan, enkä kyllä odota sitä oppilailtanikaan.  

2 kommenttia:

  1. Pakko avautua tähän tuosta otsikon aiheesta. En minä jaksa niitä samoja kalvoja kirjoittaa ylös jotka tulevat sinne moodleen. Miksi niitä ei voi laittaa Moodleen etukäteen, jolloin ne vois tulostaa ja sitten tehä omat muistiinpanot siihen suoraan ilman hyödytöntä kopiointia. Joka ikisellä luennolla on hajotus siitä kun ei voi keskittyä kun ei jaksa kopioida tekstiä joka on myöhemmin saatavilla.

    Miksi oi miksi niitä ei voi laittaa etukäteen Moodleen? Selityksiä on tullu vielä epäselvästä sisällöstä muistamattomuuteen.

    Pitää vielä sanoa että huikee blogi! Ihana lueskella näitä juttuja täältä kun osaat ne niin hyvin kirjoittaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen harmitellut, miksei niitä dioja saa etukäteen itselleen? Opettaja on kuitenkin rakentanut luentonsa niin että se (useimmilla :D) etenee PP-esityksen mukaisessa järjestyksessä. Olisi kauhean mukava tehdä mahdolliset muistiinpanot samojen diojen marginaaleihin.

      No, tietääpähän minkälaiseksi sitten isona pitää muuttaa maailmaa.

      Poista