torstai 9. maaliskuuta 2017

Piipahdin heppatallilla

Olin tänään (mukana alunperin pakotettuna ja vastentahtoisesti) tallilla seuraamassa kun puolet perheestämme kävi ratsastustunnilla. Vain puolet, koska yksi lapsista oli leirillä, vaimo siunatussa tilassa ja minä ratsutilan ponikalustoon nähden tolkuttoman ylipainoisena (isot luut). Lopuille lapsista en keksinyt päteviä syitä kieltää osallistumista.

Katselin tuntia tihrustellen kentän laidalta, kun kirkas kevätaurinko pakotti hakemaan autosta aurinkolasit. Raybanien sijaan otinkin vahingossa, työautooni hiihtoloman ajaksi jättämäni ammatilliset opettajalasit. Lopputunnin seurasin tuntia opettajan näkökulmasta ja silmiini pisti erityisesti yksi asia. Tunnille osallistui hyvin eritasoista porukkaa, mutta ratsastuksenopettaja eriytti opetustaan todella hienosti. Liikunnanopettajan sydäntä lämmitti nähdä, kuinka ratsukot kiersivät kenttää jatkuvassa liikkeessä, tehden samantyylisiä tehtäviä, mutta silti niin että jokaisella oli joku oma erikoistehtävä tai kehitettävä kohta (asento, ryhti, ajolinja, mikä kenelläkin). Opettaja vaati kultakin ratsastajalta eritasoisia suorituksia. 

Tilannetta ei voi täysin verrata peruskoulun liikuntatuntiin, sillä oletettavasti oppilaat ovat ratsastamassa omasta tahdostaan enemmän ja vähemmän motivoituneina. Toisin kuin liikuntatunneilla. Lisäksi liikuntatunneilla oppilaita on 20-30 ja ratsastustunnilla reilusti alle kymmennen. Tosin ratsutunnin osallistujamäärä tuplaantuu kun huomioidaan jokaisen oppilaan alla oleva elävä, yksilöllinen monta sataa kiloa painava, omalla tahdolla varustettu hevonen. Hommaa hankaloittaa vielä se, että kuten oppilailla, hevosillakin voi kuulemma olla hyviä ja huonoja päiviä.

Noh, tarkoitus ei ollut vertailla opettajien töiden haastavuutta. Melkoista taidetta se tuntuu olevan, oli oppiaineena sitten ratsastus, liikunta tai ruotsinkieli.

P.S. Ajattelin tässä kevään mittaan käydä kokeilemassa ratastusta. Nyt pitää joko löytää hevonen, joka jaksaa kantaa selässään...krhm.. paljon. Toinen vaihtoehto on.. noh, ehkäpä etsin vain sen suuren hevosen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti