torstai 30. tammikuuta 2014

Puhummehan nyt samasta asiasta?

Nyt kun olen istunut jo useammalla luennolla, osallistunut asioiden miettimiseen pienryhmissä, tulkinnut ajoittain haastavaakin kirjallisuutta, ja käynyt lukuisia pitkiä, syvällisiä ja akateemisia keskusteluja yliopiston alaCafessa, olen pannut merkille erään kaikkia edellisiä yhdistävän asian. Nimittäin, asioista keskusteltaessa ja puidessa, erityisesti väitellessä, on tärkeää määritellä käytettävien käsitteiden merkitykset.

Ei ole lainkaan yhdentekevää, tarkoitetaanko miesten ja naisten välisellä tasa-arvolla sitä, että tunnustetaan ja hyväksytään että sukupuolet ovat erilaisia, ja maksetaan palkkaa tehdyn työn, ei sukupuolen mukaan. Vai tarkoitetaanko tasa-arvolla sitä, että kaikilta ajetaan hiukset pois, puetaan Pohjois-Korealaisiin unisex-asuihin ja vaaditaan sama osaaminen ja jaksaminen erilaisilla työaloilla hapettomista kaivosoloista, elokuvatrailereiden haudansyvinä miesääninä ja sijaisimettäjinä toimimiseen.

En uskalla väittää, että ahaa-elämykseni – käsitteiden merkitysten sopiminen ennen keskustelun avaamista – tekisi maailmasta paremman paikan, mutta voi siinä olla hieman perää. Mistäs sen tietää, ehkä lähi-idässäkin vallitsevassa rauhattomuudessa on kysymys vain suuresta väärinkäsityksestä? Länsimaat huokaisevat syvään taas kerran järjestettävässä maailmanrauhanneuvoston juhannuskonfferenssissa ja penäävät kiivasluntoisilta idän viisailta syitä ja perusteita sille miksi rauha ja sopuisa rinnakkaiselo ei kelpaa arvon herroille. Idän uskonnon edustajat kääntyvät tulkkiensa puoleen, jotka välittävät viestin "Mehän olemme ajaneet rauhaa koko ajan, Miksi te ette suostu rauhaan?". Lännen edustajat pöyristyvät ja ovat sieraimet väristen aloittamassa kamalan möykän, kun joku keksii kysyä idän edustajilta "Tuota, mitä RAUHA teidän mielestänne tarkoittaa?". Idän edustaja tokaisee kuin itsestään selvän asian "Rauhan tekeminen tarkoittaa kielellämme korkeaa, ujeltavaa kiljumista kaduilla, päätöntä ammuskelua erilaisilla tuliaseilla, kivien heittelyä, amerikan lipun polttamista, sekä kaikennäköistä rettelöintiä ja vastaanhangoittelua. Kuinka niin, mitä rauha teidän kielessänne tarkoittaa?".
Rauhankonfferenssin puheenjohtaja huokaisee "No niin, aloitetaanpa alusta..."

Arkipäiväisempi esimerkki suomalaisesta arjesta ja käsitteiden ristiinymmärtämisestä: Äiti käskee alakoulun ekaluokkalaisen tulla koulusta SUORAAN KOTIIN. Koulu loppuu kello 12.15 ja koululainen saapuu kotiin vajaan kilometrin taipaleeltaan siinä neljän maissa, vaatteet likomärkinä ja mutaisina. Äidin kovisteltua miksei opiskelija noudattanut sovittua kotiintuloaikaa, koululainen vastaa "No mähän tulin!" Tapahtui käsitteen väärinymmärrys, puurot ja vellit menivät sekaisin. Lapsen mielestä äidin väljästi määrittämään "suoraan kotiin" -ehtoon mahtui hyvin vain parin askeleen päässä jalkakäytävästä sijainnut, yllättävän suuri lammikko joka oli syytä ylittää maassa lojuneella pahvilaatikolla, kauhean jännännäköinen keppi joka oli kivenkolossa, jahka se oli ensin porukalla irroitettu koivun latvasta ja tökätty kivistä vaivalla kasattuun kekoon, sekä koirankakka jota jouduttiin välttelemään niin kiivaasti, että se jäi kiinni kaverin kengän pohjaan, joka puolestaan upposi lätäkköön kun kenkää soudettiin pahvilaatikolla miehissä pesemään lätäkön ulapalle. Suoraan kotiin tulemista ei olisi ollut puolestaan poikkeaminen kaverin luona koska se ei ollut reitillä, siitä pikkuoppilas kieltäytyi kohteliaasti. Tosin oli jo alkanut hämärtää ja nälkä kurnia.

Jos arkikielessä ja -puheessa tulee helposti väärinkäsityksiä siitä mitä joku sanomallaan oikeasti tarkoittaa, tuntuu siltä että akateemisen maailman tieteellinen ammattikieli ja -termistö suorastaan vilisee mahdollisuuksia ymmärtää väärin ja tulkita ristiin asioita. Tästä puolestaan seuraa se, että keskustelu ja väittely eivät lopu koskaan. Kun asiaa alkaa oikein pohtimaan ja vetää mukaan ajatuksen siitä mitä oikeasti sellaiset suuret sanat kuin RAKKAUS, VIISAUS, YMMÄRRYS, USKO, jne. tarkoittavat ja miten ne määritellään, niin että kaikki ymmärtävät asian samoin, voi helposti tulla hulluksi(Ettei tule sekaannuksia: Tarkoitan tässä hullulla sellaista henkilöä joka on liiallisen miettimisen vuoksi irtaantunut todellisuudesta.).


 
P.S. En ole oikeasti käynyt yhtään kovin pitkää, syvällistä tai akateemista keskustelua yliopiston alaCafessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälki, kirjoita kommentti.