Optimistin peltimuki on puoliksi täynnä jo puolivalmiina

Tänä syksynä aloitin KASLUOE5.2 -kurssin. Hämmentävä nimi tarkoittaa käytännössä yhtä teknisen työn erikoistumisopimtoihin kuuluvista kursseista. Kursseja on käynnissä vuorolukukausina, 2014 syksyllä alkoi metallityön osuus. Yhteensä erikoistumisaineesta kerätään 25 opintopistettä. Työelämässä 25 pisteen saldolla ei vielä ole suurta merkitystä, se kertoo lähinnä opettajan olevan profiloitunut johonkin aineeseen. Jos haluaisin yläasteelle teknisen työn opettajaksi, pitäisi käydä Raumalla puukässäopekoulussa hakemassa loput 35 pistettä, joka antaisi 60 pisteen aineenopettajan pätevyyden. Mutta tulevaisuudesta lisää myöhemmin. Nyt haluan kertoa erikoistumisopintojeni ensimmäisestä hedelmästä. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Peltimuki!

Mukin nykyinen tehtävä on toimia tikkuaskien säilytyspaikkana.
(Alkoholimainontahässäkästä pelästyneenä viivasin yli Hansa -tuotenimen,
koska googlen mukaan jossain päin eurooppaa valmistetaan samannimistä olutta.
En halua hankaluuksia.)

Muki on valmistettu ohuesta peltilevystä juottamalla. Valmistuksessa on käytetty lukuisia metallityön eri perustekniikoita, kuten leikkaamista isolla giljotiinileikkurilla, muotoiluleikkaamista pikkuleikkurilla ja peltisaksilla, kanttaamista sekä kanttikoneella että puukapulalla ja vasaralla, mankelointia, muotoilua vasaroimalla ja pehmytjuottamista. Kaikessa yksinkertaisuudessaan mukin työvaiheet etenivät järjestyksessä:

1) Suunnittelu: Kuinka korkea sivu ja pohjan halkaisija?

2) Metallisoiron leikkaaminen isolla leikkurilla suuresta levystä mukin "runkolieriötä" varten. 

3) Mukin pohjan ja yläreunan kanttaaminen kaksinkerroin noin 1cm matkalta kanttikoneella.

4) Sivujen reunojen hakaset kanttaamalla (siis ne joilla soiron lyhyet päät liitetään toisiinsa ja tuotoksesta syntyy lieriö kts. mukin korvan kohta)

5) Pohjan leikkaaminen muotoonsa pikkuleikkurilla halkaisijaltaan noin 1cm suuremmaksi kuin lieriön halkaisija. 

6) Pohjan reunojen naputtelu kanttiin.

7) Sivujen liitoksen tiivistäminen tinalla. Pohjan liittäminen lieriöön juottamalla.

8) Tiiveyden tarkastaminen täyttämällä valmis muki vedellä.

9) Vuotokohtien paikkaaminen tinalla. (Kohtia 8 ja 9 toistetaan tarvittaessa useita, useita kertoja..)

10) Mukin korvan leikkaaminen, kanttaaminen ja muotoilu metallisoirosta. Juottamalla kiinni.

Projekti -peltimuki oli varsin miellyttävä tapa tutustua metallitöiden maailmaan. Nettotyöaikaa mukin tekemiseen ei loppujen lopuksi mennyt kuin pari tuntia. Bruttotyöaikaa projekti puolestaan vei kokonaisen työpäivän verran, johtuen siitä että jokainen kurssilainen eteni suunnilleen samassa tahdissa mukinsa kanssa ja työvälineitä oli vain rajattu määrä. Toisaalta kyseinen aika- ja työpistekapeikko-ongelma oli tilaisuus oppia, sillä sama tilanne tulee toistumaan aikanaan omien oppituntienkin kanssa. Note to self: helppoonkin hommaan tulee siis varata tarpeeksi aikaa ruuhkien takia.

Kuinka muki sitten toimii? Hyvin tietenkin, itse kun tekee, saa juuri sellaista kuin tulee.

P.S. Note to self: peltimuki johtaa lämpöä pahuksen hyvin.